Nään tyhjät kehdot seimen vain vanhat seinät yksin On tumma taivaan huntu kuin varjo kylmän soinnun Tuskainen sairas murhe soi sielun viime laulu Saan kutsun kuolon juhlan maa nielee turhan toivon kaikkein syvimpään kaikkein syvimpään Manalaan! Manalaan joukolla kuolemaan! Liekkeihin nousee kauhu sen peittää raivon nurmi Kun pääni painuu raskas niin kasvan sisään kiven kaikkein syvimpään kaikkein syvimpään
Vyšlo na albech
