Sotaa, sotaa, sotaa! Saisinko? Saisinko? Saisinko nimen alle siihen viivalle? Sano, poika, niin vihan valtio rajataan Satanus, itseteossa juovuksissa vihan humala Siinä pahuus, missä viha, myös on Jumala Todellinen paha Onko valta vai raha vai ahneus? Vai tyhmyys, jonka ihminen kirjoittaa? Onko se aika, kasvatusmaailman tapa: hammas hampaasta? Ihmiset: tuomitun määritelmät? Sotaa, sotaa, sotaa! Älä puhu poika Kuunnellaan, jos hiekka lasissa tippuu Anna menneiden olla Mikään ei muutu paperini musteessa, vaan annan nimeni jos ostamme pidemmän nuoruuden Näistä vähistä päivistä en tuhlaa yhtään Elämme sitä päin Minä sinua ja sinä minua ja heitä Sydän on kotona ja koti on sodassa Sota on loputon ja sydän on puhdasta tulta Palaen se savuu näkyy kauas Se savu on mustaa Anteeksi, en ehdi rakastaa Sotaa, sotaa, sotaa! Voi kun et puhuisi, poika On meidän se tajuttava, tajuttava unohtaa .