Ei niin raskasta taivalta, ei kourassa kovettumaa Ettei opi sopeutumaan Ei niin kaunista, ei mitään niin rumaa Että tarttuis kiinni kuvaan Ei lohkaretta olalla, ei kontrastia solalla Ettei pystyis nousemaan Ei rauhaa sodalla, ei arkea lomalla Että pystyis toisen poissulkemaan Ei oo tietä jota pysty ei kulkemaan Taivasta kyntää kurjet vaan Turha tehä niitä rajoja sinne Mielipidemittaus on sun ilonen ilme Ei oo nousevaa kuuta Ei oo mitään muuta, vaan tämä Me ollaan se kaikki, elämä Ja elämän jämät Eikä muuta