Käperryn sinun kainaloon Haen varjostasi suojaa Itken itkuni rintaasi vasten Tunnen ettet huomaa En saa selkoa tuulistasi Sinä puhallat toiseen suuntaan Ja vaikka kylmä on povesi pinta Aion maatua sinun huomaan Tähän vereni lasketaan Pisara kerrallaan uhrataan Kauneinkin kukka vielä kuihtuu Suurinkin runko halkeaa Ei kasva vilja, sato kuivuu Tätä maata lapset kiroaa Se on punamultaa Kuuroihin korpiin huutoni hukkuu Ei edes kaiku vastaa En löydä oikeaa polkua Etkä sinä voi tulla vastaan Minäkö meistä olen se paha vai heikompi ainoastaan Kuinka kaltoin voi kohdellakaan äiti omaa lastaan Tähän vereni lasketaan Pisara kerrallaan uhrataan Kauneinkin kukka vielä kuihtuu Suurinkin runko halkeaa Ei kasva vilja, sato kuivuu Tätä maata lapset kiroaa Se on punamultaa Tähän vereni lasketaan Pisara kerrallaan uhrataan Kauneinkin kukka vielä kuihtuu Suurinkin runko halkeaa Ei kasva vilja, sato kuivuu Tätä maata lapset kiroaa Se on punamultaa