Naula päähän, selkä puuta vasten Tässä humalani selvitän Siirryit toiseen aikaan, toiseen paikkaan Jossa henki elävän ei ole tyhjää enemmän Ristipetäjääsi käsillä mittaan Muistopuutasi kuristan Oksat poikki, juuret irti Rajan perässäni ylitän Sinut henkiin palautan Tunnen kalmanväen ihollani Homeenhajun nokassani Päästäkää vapaaksi Antakaa pois Kallein aarteeni Ei, et saa takaisin Viemme pois Sen mitä rakastit Morsian multakruunua kantaa Matoja hunnussaan Tuokaa haudoistanne esiin Varjoista valoon nostakaa Se mikä valon on omaa Päästäkää vapaaksi Antakaa pois Kallein aarteeni Ei, et saa takaisin Viemme pois Sen mitä rakastit Antakaa pois Päästäkää vapaaksi Kallein aarteeni Rippeet rakkaani Antakaa takaisin Päästäkää vapaaksi Maatuva vaimoni Kalmanväen tanssiinkutsu Ruumiin mullan rikin katku Lihat luista, silmät päistä Toukat kolot täyttämässä Nahka naarmuilla ja ratki Sormet poikki, luita katki Suunsa auki, silti vaiti Järkkyy sielu, tarttuu tauti