Kohtaamme nyt niin pitkästä aikaa
Samat kasvot ja kuitenkin toiset
Muistoissani yhä pois päin kuljet
Pian hahmoakaan ei sinusta näy

Hämärä peittää kasvosi taakseen
Oletko siinä vai luulenko vain
Maisema on syksyisen harmaa
Muistatko kesän ja mut

Junan ääni kaikuu jostakin kaukaa
Kuulenko sen vai luulenko vain
Kuihtuneen heinän poikki kahlaat
Tämä on totta, nyt näen sen