Kohtaamme nyt niin pitkästä aikaa Samat kasvot ja kuitenkin toiset Muistoissani yhä pois päin kuljet Pian hahmoakaan ei sinusta näy Hämärä peittää kasvosi taakseen Oletko siinä vai luulenko vain Maisema on syksyisen harmaa Muistatko kesän ja mut Junan ääni kaikuu jostakin kaukaa Kuulenko sen vai luulenko vain Kuihtuneen heinän poikki kahlaat Tämä on totta, nyt näen sen