Istun jälleen kammiossani työn ja tutkimusten äärellä
Katse naulittuna mustaan kirjaan
Kädet kanavoiden kuolleiden voimia
Vanhan viisauden tyyssijasta sormenpäitteni ulottuville
Sanoja joiden tulkiksi viattomien veri on virrannut
Sielunkykyjen valjastukseen
Olen etsinyt kaavoja, loitsuja
Olen katsonut tähtiin, niiden taakse
Ruokkiakseni synkkää lupausta
En luota siihen varjoon joka minusta lankeaa
Tai mihinkään muuhunkaan
Jonka päivänvalo heijastaa
Ah, tuhansia ja tuhansia kynttilöitä ja soihtuja
Palaneita sydämiä
Öljyä, sammuttamaan janoni
Sielunkykyjen valjastukseen
Olen etsinyt kaavoja, loitsuja
Olen katsonut tähtiin, niiden taakse
Ruokkiakseni synkkää lupausta
Ilmestyksiä ja ihmeitä joita mielenne ei selittäisi
Vihkiydyn yhä uudestaan yölle ja sen salaisuuksille
Hetkille jolloin aika seisoo hiljaa todistaen
Kun mieleni parkkiintuu suurta ikuisuutta syleillen
Sielunkykyjen valjastukseen
Olen etsinyt kaavoja, loitsuja
Olen katsonut tähtiin, niiden taakse
Ruokkiakseni synkkää lupausta
