Tyrmässä kun kylmä portti
kiinni kolahtaa
Öisin vankien korvissa
se jatkaa sointiaan
Pettureiden portista
ken sisään astelee
Kohti hirsipuuta taikka
unohdusta raahustelee
Ajattele vankeutta,
kolmeasataa vuotta
Odota turhaan armahdusta
tai mieti pakokeinoa
Joko vanha kehno jossain
halsteria kuumentaa?
Monelle minäkin näytin näytin tien
kohti varjojen maata
Sitä unohtaa miltä taivas näyttää
aavana, ilman kaltereita
Tunkkaisessa loukossa kasvan naavaa,
lasken päiviä, raavin haavereita
Kaltereiden takaa
taivas näyttää uudelta
Mutta tiimalasin aika loppuu
huomisillalla kuudelta
Nojaat kylmään kiviseinään
Kastat veteen kuivaa leipää
Tukkas' kasvaa lattiaan asti,
piirrät seinään viimeisen rastin
Ulkona kuin pilkkaa
koski huutaa vapauttaan
Kahlejaloin kuljen
kalliota louhimaan
Joskus kun sain väkijuomaa,
veri kiehui raivoa
nyt tarjotaan vain vilua,
ruoskaa ja epätoivoa
Muistan juhlinnat hurjat
ja taistelut turhat
Miehuuskokeet, ryöstöt, tapot
sekä murhat
Öykkäröin ja rettelöin,
vihan korkeuksista löin
Hammas lohkes' eilen
kuningaskunnan korppua kun söin
