Menivät tyystin sekaisin maailmankirjat
 ennen kuin vasta kynään edes tartuttiin
 Jäivät kosmokseen kaikumaan haukut ja
 herjat joista jokainen kostettiin

 Jos ajan, avaruuden taakse joku taivaltaa
 vieläkin voi kuulla kuinka käsky kajahtaa
 Ja kirjoitukset merkilliset osan vangitsevat
 missä kummalliset olot vallitsevat

 Kummien seutujen hillittömät olot
 Ylettömät peijaiset ja ihmispolot
 Tulipa mies taito sormessaan,
 takoja seitsemännessä polvessa

 Vanhat laulut toteutuvat
 Kauhujen kammiot kauaksi jää
 Saarnaajaluopiot sokeutuvat
 Kääntyy viimeisenkin pää

 Jos vain kuulisitte miksi asiat ovat
 niinkuin ovat ette uskoisi te sanaakaan
 Jos tuntisitte aikakirjat täysin mahdottomat
 ehkä sitten pyrkisitte karkaamaan

 Jumalten kaikkien esijumalat
 vetelivät huviksensa kovat humalat
 Siitä syntyi perin omituista jälkeä
 Miksi rakentaa, on niin hauska särkeä?