Menivät tyystin sekaisin maailmankirjat ennen kuin vasta kynään edes tartuttiin Jäivät kosmokseen kaikumaan haukut ja herjat joista jokainen kostettiin Jos ajan, avaruuden taakse joku taivaltaa vieläkin voi kuulla kuinka käsky kajahtaa Ja kirjoitukset merkilliset osan vangitsevat missä kummalliset olot vallitsevat Kummien seutujen hillittömät olot Ylettömät peijaiset ja ihmispolot Tulipa mies taito sormessaan, takoja seitsemännessä polvessa Vanhat laulut toteutuvat Kauhujen kammiot kauaksi jää Saarnaajaluopiot sokeutuvat Kääntyy viimeisenkin pää Jos vain kuulisitte miksi asiat ovat niinkuin ovat ette uskoisi te sanaakaan Jos tuntisitte aikakirjat täysin mahdottomat ehkä sitten pyrkisitte karkaamaan Jumalten kaikkien esijumalat vetelivät huviksensa kovat humalat Siitä syntyi perin omituista jälkeä Miksi rakentaa, on niin hauska särkeä?