Nдin kun kerran rakkauden talossa
Nimittдin nдin varjoja raakkauden valossa
Yцllд sдnkyyni hiipi yksi
Tunsin aamulla riivityksi
Sydдmeni se meni haavojaan nuolemaan
Hei nдin menoina tuloni kaupunkiin
Kun keikuin enoina veneissд pelti kii
Kun kaljaa itseltд pummasin
Pдivдkirjoista pдiviд kummasin
Tuntui kuin olisin syntynyt kuolemaan
Lensin matalalla
Liian matalalla
Voi tцrmдtд johonkin
Niellд koukun ja kohonkin
Nousin ylemmдksi
Ja kaikki hidastui
Muuttui pieneksi ymmдrrдn
Koska nдen nyt enemmдn
Kun maa on roudassa mieli tekee seuraa
Kun routa on mennyt mielikin mennд saa
Silloin sydдmeni halusta rakastun ja aloitan alusta
Ja ympyrд katkeaa alkaakseen uudestaan
Lensin matalalla...
