"Minua on turhaa syytt mistn!
Min olen aina ollut hyvien puolella!"

Paikoissa, joita ei pitnyt olla
her rakastavaisia, levottomuus
tekevt mykki liikkeit
syvll, syvll aamussa
tytt suutelee
toisiaan joka paikkaan
krme imee hntns
ihmisen iho on nahkaa

Nin unta, jossa ymmrsin
kunpa muistaisin
mutta tuuli pyrii, pyrii, pyrii
psemtt mihinkn
:;psemtt, menemtt
jakamatta itsen:;

Lintujen korskea huuto
kynnet iskussaan metalli
yn keskell villit silmt
tuulentekijn siivet
kuolleidenkirja kainalossa
nainen istuu junassa
katsoo tyhjin silmin ulos
puristaa ksin hpyn

Nin unta...