"Minua on turhaa syytt mistn! Min olen aina ollut hyvien puolella!" Paikoissa, joita ei pitnyt olla her rakastavaisia, levottomuus tekevt mykki liikkeit syvll, syvll aamussa tytt suutelee toisiaan joka paikkaan krme imee hntns ihmisen iho on nahkaa Nin unta, jossa ymmrsin kunpa muistaisin mutta tuuli pyrii, pyrii, pyrii psemtt mihinkn :;psemtt, menemtt jakamatta itsen:; Lintujen korskea huuto kynnet iskussaan metalli yn keskell villit silmt tuulentekijn siivet kuolleidenkirja kainalossa nainen istuu junassa katsoo tyhjin silmin ulos puristaa ksin hpyn Nin unta...