Thn kuulee meren se on nlkinen kuin elin levoton ja elv tie kaikkialle thn kuulee meren rannan talon tuntumassa rakkaudesta kaukana pivt pitki kuin yt Satanut jo monta piv raskasta ja kylm, tasaista satanut kuin meren suojaan kaikki vesi tahtoisi palata pian valo vrisee ja sammuu puhe pss taukoaa muistan kaiken tapahtuneen kuin jonkun toisen tarinaa Anna minulle mit tarvitsen anna minulle, ota kipu pois anna minulle mit tarvitsen anna unta nkijn talo tuultenmurtajan revontulten repijn ja taivaista-alasastujan P on raskas kantaa kdet puutuneet raskaampi vain hellyys jota ei voi selitt ei aika mene helminauhaan hyvin hetkin hyviltvn se kuiluun mustaan pisaroi ja maahan imeytyy aallot seuraa aaltoja ja rakkaus hautoo uniaan thn kuulee meren viel rannan hiekkaa hiovan kuin hampaita tai veist hulluutensa suojassa sadepeiton vihress kauheudessa Anna minulle mit tarvitsen... Anna unta nkijn...(2x)