Onhan noita laulajia ja tuulta pohjoisesta allapisi mielialoja ylpeytt, iloa Ei vli sill mit teimme nm vuodet ja se kohtuu mill tt armon maailmaa kohtelet ei tao tyhjemmksi eik tiet pitene mihinkn kaukaisuuteen miss meill omamme Ja kukat pydllsi on onnen tuomia kun nostat surulaulun ennen uneen itkemist :;La-la-la-la-la-la-la-la-la-la-la-la-la-la-la-la-laa kiroskeet:; Ja y valkoiseen silkkiin se krii niin ja niin on ajat loppuneet sanat puhki kuluneet ei sumunriekaleisiin pysty piiloutumaan ei aamuun luottamaan kun nimet vhenee mustat hampaat lhenee ja Onhan noita laulajia... La-la-la-la...