Uamun harmoossa usvassa ku taevaalta tulj' mustoo vettд Kylд makas tuhkan seassa, ee olluna elossa kettдд On sotajoukot jo poekessa ja rannassa vuan tervavene Pappi kдjet ristissд noetuu "on se nyt vuan perkele" On taesto verinen herennд ja kylдn immeiset kylymдnд Ee kuulu Iдnjґ sotarumpujen ee soe laalu kaanis lintujen Raaniot tuhkassa seisoo kalaman kдry haesoo Verj' peittдд routasen muan ja uutta elloo oottoo sua Viitakemies kuakin selдssд istuu, kahtoo kylдn raanioeta Tolohottaa alas tyhjyyteen, kaekki nддttдд vitun aatiolta Pappi mannoo elдmдn helevettiin, kirroo suuren herran Pyytдд lohtuva piдpirulta tдmдn yhen ja aenoon kerran Kirroon sinuva luojoo, ku piinoot minuva ruojoo Tuska valtoo syvдmmen ku kuolo korjoo sattoo Verj' tддttдд muan kaekki elдvд kattoo