Kдy viha vastaan rakkaavven hyvvee tahtoo Se tahtomattaan kaeken lahtoo Se laatturin Tuonelan tuas matkaan laettaa Se elдmдn ja kuoleman yhteen naettaa Ilimoelle kajahtaa itkuvirsjґ ja verreen peittyy rannat Kalaman viisuva veisataan, se kaavvas tiдltд kantaa Synkдn sдvelen tahissa lippuu joen vesillд laatta Rannoella kylдn vдkjґ kuorossa kirroo elon raskaatta Peleko se sokasoo rohkeennii mielen Viha verellд tahmoo kuivunneen kielen Ja tuas on matkalla Tuonelan laatta Parantammaan immeisten saeraatta Ee sielu sua raahoo koskaan, ee ikkддn Ee raakkoo ikkддn raahota mikkддn On mullassa tomumaja maenen vaenen Surkeen immeisen aenokaenen