Kдy viha vastaan rakkaavven hyvvee tahtoo
Se tahtomattaan kaeken lahtoo
Se laatturin Tuonelan tuas matkaan laettaa
Se elдmдn ja kuoleman yhteen naettaa

Ilimoelle kajahtaa itkuvirsjґ ja verreen peittyy rannat
Kalaman viisuva veisataan, se kaavvas tiдltд kantaa
Synkдn sдvelen tahissa lippuu joen vesillд laatta
Rannoella kylдn vдkjґ kuorossa kirroo elon raskaatta

Peleko se sokasoo rohkeennii mielen
Viha verellд tahmoo kuivunneen kielen
Ja tuas on matkalla Tuonelan laatta
Parantammaan immeisten saeraatta

Ee sielu sua raahoo koskaan, ee ikkддn
Ee raakkoo ikkддn raahota mikkддn
On mullassa tomumaja maenen vaenen
Surkeen immeisen aenokaenen