Mikä on suurista suurin,
luin kysymyksen paperilta
istuin paikallani ja mietin
ja ulkona oli pimeä ilta
Äkkiä katto yltäni repeytyi
ja yö oli musta kuin hiili
ja joku pääni sisällä kysyi
mitä taivaan takana piili
Me olemme avaruuden lapsia
tähtipölystä tehtyjä
linnunradan kiertolaisia
suuren keskellä pieniä
ja me matkustamme vaan
kautta ajan kautta maan
Kirjoituskoneeni lensi taivaalle
kauas sen lähtöasemaan
ja minä kunniaa tein tähdille
jotka sähköttä valaisee maan
Eihän ihminen ole suuri
vaikka maailma sen hallussa on
me emme ole kehityksen juuri
sillä avaruus on loputon
Me olemme avaruuden lapsia
tähtipölystä tehtyjä
linnunradan kiertolaisia
suuren keskellä pieniä
ja me matkustamme vaan
kautta ajan kautta maan
Läpikulkumatkalla olemme vaan
matkalla vieraasta tuntemattomaan
meitä ennen kaikki aine oli muuta
meidän jälkeemme syntyy monta kuuta
me näemme maailman muuttuvan vain vähän, vain vähän
sillä aine ei pysähdy meihin, jää tähän
Me olemme avaruuden lapsia
tähtipölystä tehtyjä
linnunradan kiertolaisia
suuren keskellä pieniä
ja me matkustamme vaan
kautta ajan kautta maan
