Toisen läheisyys taas säälin häätää, kuin tuoksut joita tunne en turhaan kukaan tuskaa kantaa, kantaa ja kaatuen pakenee ei erota onko oikea väärää, pimeästä meille suokan teen Taas hetken ilta pimenee, mutta onhan meillä aikaa vierellesi jään ilma ympärillä viilenee, astumme päivään uuteen, saanhan syliis painaa pään Tunteet meitä pystyy määrään, on juoksu hauta loputon suru haavoissani veistä kääntää, tyytyy kohtaloonsa onneton onko oikeaa tai väärää edes olemassakaan