Kaukana metropoleista lasken
Aseeni tuhkaisen puun juureen
Nälkää näkevä katseeni
Osuu oksalla maatuvaan omenaan
Siinä maistu ei kitkeryys
Soditun maaperän myrkkymäisyys
Säteilee vain luonto kuution
Puun oksissa näen evoluution
Ydintalvessa omenapuu
Sen mahti vain roudassa korostuu
Oli näitä maita järjetöntä äestää
Diakonin siementään kylvää
Ruoka rukous
Purtu, lupaus
Jos nääntyisinkin tänään
Tiedonnälkään syvään
Oksentaisin pakkosyötetyt vastaukset
Jätän johtavan jumalan
Mädän hohtavan omenan
Kauaksi puusta hautaan kranaattini
Vartiotornin juureen
Huutomerkin pisteeksi
Tieto lisää tuskaa
Tiedonjano kasvaa ja nälkä huutaa
